31. lokakuuta 2014

Nudessa

Joku teistä kyseli Jean Paul Gaultier for Lindex -malliston nuden värisen bodyn perään, tai oikeastaan halusi nähdä miltä se näyttää päällä. Mulla oli joskus muutama vuosi sitten "bodyvillitys" ja nyt se näyttää palanneen. Yleensä bodyt ovat vaan itselleni liian lyhyitä tai vastaavasti löysiä vatsan seudulta, lisäksi bodyissa haaste on myös se alusvaatemaisuus... Tässä Jean Paulin luomuksessa pidän kovasti juurikin siitä, että body on siisti mutta samalla näyttävä. Toki joku voi pitää tätäkin "too much" mutta minä olen eri mieltä! Vielä jos bodyn päälle heittää mustan jakun ja löysemmät housut niin on kyllä aika kaukana mauttomuudesta. :) 

Olen itseasiassa huomannut miten vanhemmiten se ns. paljastava pukeutuminen on aikalailla jäänyt. Nuorena sitä veteli vesiraja trikoomekoissa vailla huolen häivää, nykyään en ikinä pystyisi! :D Itse tykkään kyllä välillä vähän räväyttää ja mielestäni naisen ei tarvitse pukeutua kaapuun. Kaiken voi kuitenkin tehdä hyvällä maulla, eli jos yläosa on paljastava niin tulee alaosan vastaavasti olla peittävä tai toisin päin. 

Itse käytän nykyään ulos juhlimaan mennessäni todella vähän mekkoja. Syy tähän on lähinnä niiden epämukavuus, olo on paljon huolettomampi housuissa. Ja noh, onhan se mukavampi kekkuloida kotiin housuissa kuin hamosessa. ;) Ehkä juttu on myös totuttelukysymys ja näin pikkujoulukauden kunniaksi ajattelin kyllä hieman karaistaa itseäni ja kokeilla vähän epämukavuusaluetta. Ovathan ne hameet naisellisia ja kivoja plus, että kaapistani niitä kyllä löytyy. Niin, saleen olen kuitenkin joka ikisissä pirskeissä ne turvalliset housut tai housuhaalari päällä... :) 

Mitäs olette mieltä bodysta nudena vai toimiiko paremmin mustana? Tuo musta näkyy ylläni Ellen Style Awards -postauksessa täällä.

Housut Lindex / Body Jean Paul Gaultier for Lindex / Jakku Zara




30. lokakuuta 2014

Vanilla latte

Vaalean tukan siunaus, color maskit. Olen täällä aikaisemminkin valitellu sitä kuinka oma tukkani alkaa vetämään oranssin tai jopa punertavan suuntaan jos sitä vaalennetaan. Toki alkuun tukka on oikein mukavan sävyinen mutta auta armias, kun mennään muutama viikko eteenpäin... Tähän kamppailuun meidän kylppäristä löytyykin pari maskia, jotka kuuluvat viikottaisiin tukkarutiineihin. Itse olen pitänyt KC Professionalin värinaamioista ja ostanutkin niitä kerta toisensa jälkeen. Pitkään suosikkini oli tuo sävy vanilla mutta messuilta mukaan tarttui kokeeksi myös latte mikä toimii itseasiassa aika kivasti, koska tukkani ei ole enää niin vaalea. Naamioiden käytössä on tärkeää levittää aine tasaisesti hiukseen. Eli alkuun pyyhekuivaus, jonka jälkeen maski vedetään tukkaan kamman tai suihku -Tangle Teezerin avulla. Myös vaikutusajan tulee olla tarpeeksi pitkä, eli mieluiten enemmän kuin pari minuuttia. :) 

Tällä hetkellä olen kaikenkaikkiaan aika tyytyväinen hiusteni väriin. Vaaleat raidat ovat pysyneet "hallinnassa" ja sävy on oikein hyvä. Pelkäsin tuossa alkusyksystä raitoja laittaessani, että mitenkähän paljon se ombre puskee esiin mutta väärässä olin. Hiuksissa on mielestäni juuri sopivasti tummuutta mutta seassa myös liikkuvuutta tuovaa raitaa. Varmaan kuitenkin vielä ennen joulua on kampaaja käyntiä Neo Hiushuoneen Jennille luvassa, ehkä vähän raitojen freesausta ja tyviväriä. 

Mitä mieltä te olette color maskeista? Kuuluuko monen kylppärin vakkari varusteisiin? 



Torstain aatoksia

Tuntuu, että viikot hurahtaa ihan salamana. Ylihuomenna mennään jo marraskuun puolella ja enää vähän reilu viikko meidän Riikan reissuun. Juurihan minä sen varasin! Odotetaan molemmat kyllä todella paljon matkaa, nimittäin ei olla hetkeen missään käyty ja se alkaakin jo tuntumaan. Arki menee niin helposti oravanpyöräksi jota on hankala seisauttaa... Vaikka tietty rytmi ja rutiinit tuovat osaltaan turvallisuuden tunteen niin välillä on hyvä vähän vavisuttaa näitä rutiineja ja miettiä onko tapa tehdä asioita varmasti se paras. 

Rakastan, siis olen -kirja herätti mussa taannoin monenlaisia fiiliksiä ja tiettyä heräämistä asioihin (postaus täällä). Tuon jälkeen olen muutenkin paljon mietiskellyt ajankäyttöäni ja käyttäytymistäni. Jollain tapaa meneillään on siis tsetutkistelun syksy. Harmi vaan, että vielä en ole kuitenkaan onnistunut sovittamaan noita mielessä pyöriviä aatoksia käytäntöön ja arkeen. Mikä siinä onkin niin hankalaa?! Tahtoisin käyttää enemmän aikaa rauhoittumiseen ja keskittymiseen, läsnäolemiseen. Nyt olen taas huomannut hösääväni paikasta toiseen ja pää on kokoajan täynnä aatoksia. Kun ihmiset puhuvat mulle, tuntuu etten ole läsnä. Jotkut sanovat, että meditaatio ja jooga olisivat hyviä harjoituksia tällaiseen keskittymiskyvyn puutteeseen mutta itse uskoisin ihan pelkkien keskittymisharjoitustenkin toimivan. Esimerkiksi laineiden liplatus taustalle ja sängylle pötkölleen. Moni varmaan muistaa ne koulun liikuntatuntien rentoutumis -harjoitukset? Sitten taas toisaalta tullaan tähän "pulmaan", että asutaan yksiössä jolloin ei ole sitä omaa tilaa kuin vaikka kaksiossa olisi. Ei ole huonetta johon mennä rauhoittumaan vaan toinen on kokoajan siinä vieressä. :) Ehkä meidän pitäisi koittaa rentoutua yhdessä? Tiedä sitten.

Onko muilla samanlaisia vaikeuksia keskittymisen ja läsnäolemisen kanssa? Miten te rentoudutte? Teettekö jotain harjoituksia tms.?

Housut H&M / Laukku Ralph Lauren / Poolo H&M / Liivi New Yorker / Kello MK